Toimintaympäristön muutosten vaikutus toimintaamme

Havainnoimmeko aktiivisesti toimintaympäristömme muutossignaaleja ja vaikuttavatko ne tapaamme ajatella ja toimia arjessa? Siirrämmekö menneisyyden uuteen kontekstiin ja oletamme, että tulevaisuus muodostuu samalla kaavalla ja samoista elementeistä kuin nykyisyys? Reagoimmeko eteen tulevaan vai toimimmeko aktiivisesti ja uteliaasti ennakoiden ja oppien?

Muutokset vaikuttavat meihin kaikkiin

Teknologian ja uusien vuorovaikutusmahdollisuuksien edistämät työn ja toimialojen muutokset ovat käynnissä eri puolilla yhteiskuntaa. Kehityskulkujen laajuus ja nopeus vaihtelevat, mutta varmaa on, että vaikutukset ulottuvat meihin jokaiseen. Tutkimuksia siitä, miten digitalisaatio ja teknologian kehitys ovat jo vaikuttaneet työntekijöiden arkeen tai miten työntekijät näkevät työnsä muuttuvan tulevaisuudessa, on kuitenkin vielä vähän saatavilla. World Economic Forumin raportissa arvioidaan, että melkein 65 % ala-asteen oppilaista työskentelee tulevaisuudessa ammateissa, joita ei vielä ole. Op-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan esimerkiksi pankeissa ja vakuutusyhtiöissä palvelujen automatisoituminen tulee hävittämään ison osan työpaikoista jo lähivuosina. ”Meillä on jo kiire saada toimihenkilömme ymmärtämään, että taito oppia uutta tulee olemaan aivan keskeistä. Ihmisten pitää herätä siihen, että tätä työtä, jota hän tekee, ei ehkä tulevaisuudessa ole.” Myös julkisella sektorilla (esimerkiksi verohallinnossa) palveluita digitalisoidaan vauhdilla ja muutoksella on erittäin suuret vaikutukset tehtäviin, ammatteihin ja tulevaisuuden osaamisiin. Muutokset vaikuttavat sekä asiakkaille tarjottaviin palveluihin että työntekijöiden henkilökohtaisiin työ- ja opintopolkuihin. Työn muutos muuttaa työn painopisteitä, yhteistyön tapoja ja tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen (esimerkiksi kirjanpitäjä).

Konsulttiyhtiö EY teetti 2017 pohjoismaisille HR-ammattilaisille Pohjoismaissa tutkimuksen tulevaisuuden organisaatioiden haasteista ja mahdollisuuksista. Siitä muun muassa selvisi, että analytiikka, automatisointi ja keikkatyö ovat työelämän kuumia perunoita lähitulevaisuudessa. Suomi näyttäisi olevan muita Pohjoismaita jäljessä muun muassa työtehtävien automatisointiin liittyvässä muutoksessa. Tutkija Thomas Frey uskoo, että vuoteen 2030 mennessä jopa puolet nykyisistä työtehtävistä häviää teknologisen kehityksen vuoksi. Tutkimuksemme osoittaa, että harva yritys oli kuitenkaan valmistautunut riittävästi digitalisaation vaikutuksiin. Huolestuttavinta oli ehkä se, ettei trendejä ole huomioitu tarpeeksi henkilöstön näkökulmasta tai strategisissa suunnitelmissa, sanoo HENRY ry:n toiminnanjohtaja Marita Salo.

Kohtaanto-ongelmia ja epävarmuutta

Epävarmuus työmarkkinoilla on lisääntynyt (Pyöriä). Julkisella sektorilla käynnissä on isoja rakenteellisia uudistuksia samalla kun käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit vähenevät. Yrityksistä jo 16-17 %:lla on vaikeuksia rekrytoida osaavaa työvoimaa. Erityisesti rakennus- ja palvelualoilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Työikäisen väestön määrän väheneminen ja sen korkea koulutus lisäävät huolta, että teollisuuden ydintoimintoihin ei enää riitä osaavaa väkeä.

Osaamiset, tehtävät ja toimintatavat muuttuvat vauhdilla

Teemmekö oikeita asioita ja tartummeko uuden teknologian tarjoamiin ihmisen ja teknologian yhteistyön mahdollisuuksiin? The Global Human Capital Report 2017 :ssa todetaan, että keskimääriin ainoastaan 62 % indeksin mittaamasta inhimillisestä pääomasta on käytössä eli toisin sanoen n. 38 % siitä hukataan (länsimaissa luku oli 29 %). Todettakoon, että Suomi oli raportissa hyvän koulutusjärjestelmänsä johdosta Norjan jälkeen hyvällä kakkostilalla. Osaamista tulisi kuitenkin entistä enemmän kyetä kohdentamaan tavoitteellisesti ydintoimintoihin. Vaikka Suomen teollisuuden johtamiskäytäntöjen on todettu olevan hyvää kansainvälistä tasoa, on Etlan toteuttamassa kyselyssä parantamista nähty olevan erityisesti tavoitteiden asettamisessa. Digitalisaation suurin muutos tapahtuu inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Tulisiko töitä ja työtehtäviä suunnitella enemmän myös oppimisen näkökulmasta ja työssä oppimisen mahdollisuuksiin huomiota kiinnittäen?

Deloitten inhimillisen pääoman trendejä kuvaavan (2017) raportin mukaan opittujen tietojen puoliintumisaika on viisi vuotta ja samassa tehtävässä ollaan keskimäärin 4,5 vuotta. Mitä tämä tarkoittaa oppimiselle ja osaamisen johtamiselle, perinteiselle seuraajasuunnittelulle, ammattien ja tehtävien muutokselle?

Suomalainen kulttuuri on perinteisesti ollut asia- ja yksilökeskeistä. Tulevaisuudessa työskentely monimuotoisessa dynaamisessa ympäristössä haastaa yhä suurempaan yhteisöllisyyteen, osallistaviin työtapoihin, verkostoitumiseen ja erilaisuuden hyödyntämiseen. Uusi ymmärrys syntyy monialaista ja eri muotoista asiantuntemusta hyödyntävästä dialogista ja kyvystä ymmärtää monimuotoisia ilmiöitä.

Tartummeko mahdollisuuksiin?

Työelämässä toimii tällä hetkellä neljä eri sukupolvea, joiden osaamiset, arvot, toimintatavat ja vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat. Osaammeko hyödyntää mahdollisuuksia ja lähteä uudistumaan? Tulevaisuus rakentuu nykyhetkessä tehtävistä päätöksistä ja kyvystä tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Fokusta on käännettävä nykyistä strategisemmaksi ja suunnattava pidemmän aikaväliin kestäviin tavoitteisiin.

Vieraileva kirjoittaja Maarit Hildén, kuva Jari Koskinen

Lähteet:
Deloitte. Rewriting the rules for the digital age 2017 Deloitte Global Human Capital Trends.
EK:n suhdannebarometri 2017
Global Human Capital Report 2017
Helsingin Sanomat 14.10.2017, OP-ryhmästä häviää tuhansia työtehtäviä jo lähivuosina, varoittaa eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen HS:n haastattelussa
Kirjanpitäjän työn muutos kannustaa oman osaamisen kehittämiseen
Nordic HR Study 2017, HR’s view on future organizational challenges and opportunities; Yli viidesosa työstä automatisoidaan viidessä vuodessa – HR-johto kipuilee työelämämuutosten kanssa 
Osaajapula paljastaa prosessisähläyksen, Talouselämä 2.10.2017
Työn muutos pistää koko yhteiskunnan uusiksi
Pyöriä, Pasi toim.: Työelämän myytit ja todellisuus 2017
Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu
Tieto & trendit, talous ja hyvinvointikatsaus, Marianne Keyriläinen
Työn murroksen asiantuntijat: ”Hyödylliselle toiminnalle on loputon tarve”
UNESCO Chair in Learning Society and Futures of Education. Blog: Miksi tulevaisuuksia kannattaa tutkia koulussa? Laura Pouru.

World Economic Forum, The Future of Jobs and Skills

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s