Ajatuksia turvallisuuden tunteesta

VUCA-ilmiön (Volatile, Uncertain, Complex, and Ambiguous) vallitessa ja eri tavoin voimistuessa ihmisten turvallisuuden tunne on koetuksella. Nopeutuvat muutokset, lisääntyvä kompleksisuus, epävarmuus, räjähdysherkkyys ja monitulkintaisuus haastavat meistä jokaisen arjessaan. Monilla kansalaisilla oman elämän hallinnan tunne on heikentynyt tai kadonnut täysin.

Mihin voimme oikeastaan enää luottaa?

Luottamus tulevaisuuteen on koetuksella muun muassa siksi, että yleisölle on medioiden välityksellä viime aikoina esitelty ahkerasti erilaisia tulevaisuuteen liittyviä dystopioita. Esimerkiksi sellaisia tulevaisuuskuvia, joissa ihmiset jäävät ilman mielekästä tekemistä tekoälyn ja robotiikan viedessä työpaikat.

Dystopialla tarkoitetaan tässä pelottavaa, ei-toivottavaa tulevaisuutta tai tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Tulevaisuus näyttäytyessä pelottavana ja turvattomuuden tunnetta lisäävänä tarvitaan positiivisia, energisoivia tulevaisuuskuvia. Nämä positiiviset tulevaisuuskuvat on myös kyettävä esittämään hyvien ja uskottavia argumenttien pohjalta. Tarvitaan utopioita, kansalaisten kannalta toivottavia tulevaisuuskuvia ja kuvauksia tulevaisuuden yhteiskunnista. Jos kukaan ei esitä tällaisia utopioita, saavat dystopiat ylivallan kansalaisten mielissä.

Utopian innoittamana

Utopia sanana tarkoittaa paikkaa, jota ei vielä ole. Utopiat ovat liittyneet yleensä ajatuksiin ihanneyhteiskunnasta. Sekä oikeistolla että vasemmistolla on ollut aina omat utopiansa. Vasemmistolla utopiat ovat liittyneet sosialistisiin tai kommunistisiin ihanteisiin. Vihreillä puolueilla utopiat ovat liittyneet parempaan tulevaisuuden kestävyyteen ja ihmisen ja luonnon tasapainoon. Myös eri uskonnoilla on omat ideaalinsa ja utopiansa. Utopia- termi tulee Thomas Moren samannimisestä kirjasta, jossa hän kuvaa omaa ihannekuvaansa kollektivistisesta yhteiskunnasta.

Thomas Moren esityksen jälkeen termiä on käyttänyt moni yhteiskuntateoreetikko. Esimerkiksi Karl Marx pilkkasi 1800-luvun alkupuolen sosialistisia teoreetikoita utopistisiksi sosialisteiksi. Utopiat ovat ihmisille voimaannuttavia, mutta niihin kohdistuu usein myös ideologista pilkkaa. Myöhemmin termi utopia on laajentunut tarkoittamaan jonkun henkilön ihannekuvaa yhteiskunnasta ja siitä, kuinka asioiden tulisi olla, jos kaikki olisi hoidettu oikein ja oikeudenmukaisesti. Utopian vastakohtana on dystopia eli antiutopia, jossa asiat on hoidettu huonosti.

Historiasta voidaan löytää myös erilaisia utopiamyyttejä. Tällaisia ovat olleet Atlantis, Eldorado, Shangri-La ja Paratiisi. Nämä utopiamyytit ovat kirvoittaneet monia ajattelijoita aikamoisiin tulevaisuuskuvien esityksiin. On mielenkiintoista havaita, että myös suomalaiset ovat kunnostautuneet konkreettisten utopiayhteiskuntien kehittelyssä. Aikoinaan suomalaiset perustivat ulkomaille useitakin ihanneyhteisöjä, joista kuuluisimpia olivat Sointula Kanadassa, Colonia Finlandesa Argentiinassa ja Penedo Brasiliassa. Nämä utopia-ajatteluun pohjautuvat projektit kertovat kaipuusta nykyistä parempaan yhteisöllisyyteen ja yhteiskuntaan.

Utopioissa ja isoissa visioissa ei ole kyse pelkästään huikeiden tavoitetilojen esittelystä, vaan myös olemassa olevien resurssien mobilisoimisesta toivottavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi kuuluisimpia poliitikon asettamia positiivia ja voimaannuttavia visioita tulevaisuudesta oli Yhdysvaltain presidentin John F. Kennedyn esittämä näkymä ihmisistä vierailemassa kuussa:

“I believe that this nation should commit itself to achieving the goal, before this decade is out, of landing a man on the moon and returning him safely to the Earth.” 
— John F. Kennedy

Visio edesauttoi mittavassa resurssien mobilisaatiossa Yhdysvaltoja ja johti osaltaan laajamittaiseen avaruustutkimukseen sekä hienoihin saavutuksiin avaruuden valloituksessa. Nykyään avaruusteknologian kehitystyö on hyvä mahdollisuus myös suomalaisille yrityksille ja osaajille. Voimme perustellusti ajatella, että Kennedyn visio elää edelleen nykyajassa ja edesauttaa avaruusteknologioiden ja avaruustutkimuksen kehitystyötä maailmassa.

Tämä tosiasia kannustaa meitä pohtimaan isojen utopioiden ja visioiden positiivista merkitystä ihmiskunnalle. Ja samalla miettimään, mitkä olisivat omat utopiamme ja visiomme.

Jari Kaivo-ojan oma utopia ja visio

Oma positiivinen visioni on tällä hetkellä vuonna 2017 nähdä keinoälyn ja robotisaation mahdollisuudet siten, että näiden alojen huippuosaamisella voisimme ottaa Suomessa teollisen valmistuksen haltuun uudella innovatiivisella tavalla. Visiossani 3D- ja 4D-printtaamiseen yhdistetty Airo-osaaminen työllistää PK-yrityksiä. Näen 3D- ja 4 D-printtaamiseen yhdistetyn AiRo-osaamisen työllistävän PK-yrityksiä ja työntekijöitä kaikkialla Suomessa. Suomen Valmistus 4.0 -osaaminen on tulevaisuuden Eldorado. Tulevaisuuskuvassa uusteollistettu Suomi hoitaa asiansa älykkäästi ja tuottavuutta jatkuvasti parantaen ja siten myös vahvaan vientimenestykseen tähdäten. Visiossani jokainen suomalainen voi paikasta riippumatta ansaita oman elantonsa, olla työllistetty ja arvostettu kansalainen.

Varmasti moni voi todeta, että tässä on kyse saavuttamattomasta utopiasta. Silti ajattelen, että jos minulla ei ole tällaista positiivista visiota, visioni ei voi koskaan toteutua. Siksi haluan muodostaa proaktiivisesti oman visioni Suomen tulevaisuudesta.

Jari Koskisen oma utopia ja visio

Minusta olennaista on, että tulevaisuutta ei passiivisesti odoteta tai ajelehdita muutosten virrassa, vaan tulevaisuutta luodaan aktiivisesti ja jatkuvasti yhdessä.

Tulevaisuusvisioni keskiössä on ihminen ja yhteisö. Tulevaisuuden Suomi on inhimillinen, kaikki mukaan ottava yhteiskunta, onnistumisen mahdollistava alusta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että neljännessä teknologisessa vallankumouksessa ihminen on kehittämisen keskiössä. Teknologiaa ja palveluita kehitetään ihmisiä varten ja ihmisten kanssa.

Hyvään elämään johtavat arvot ovat tärkeitä. Oma näkemykseni poliittisesti puolueettomana on enemmän sekä–että, ei joko–tai. Esimerkiksi tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös yritteliäisyys ja aktiivisuus. Ympäristöstä huolehtiminen on todella tärkeää, mutta niin on myös maaseudun elinvoimaisuus. Kun asioita tarkastelee kokonaisvaltaisesti, moniarvoisesti ja moninäkökulmaisesti, todellisuus näyttäytyy toisenlaisena. Minun Suomeni on keskusteleva, demokraattinen, avoin ja läpinäkyvä kansalaisten Suomi. Tulevaisuuden Suomi menestyy, koska työ nähdään jatkuvana yhdessä oppimisena, koulutukseen ja oppimiseen on aivan erityisesti panostettu, samoin kulttuuriin ja hyvinvointiin. Yritysten edellytyksiä on monin tavoin parannettu ja muutenkin byrokratiaa kaikkialla karsittu.

Minun visiossani Suomi on tulevaisuudessa vahva brändi. Suomi tunnetaan erityisesti luonnosta ja luontoyhteydestä, korkeasta osaamisesta, rohkeista kokeiluista ja hyvinvoinnista. Suomi on kansainvälisessä kärjessä oikeastaan kaikilla mittareilla.

Suomi osallistuu aktiivisesti myös avaruuden valloittamiseen. Vuonna 2050 suomalaisia asuu ja työskentelee monikansallisessa siirtokunnassa Marsissa.

Design Science Fiction

Ennakointi- ja muutoskyvykkyyden sekä turvallisuuden tunteen lisäämiseksi tulevaisuuskuvien tulisi olla mahdollisimman konkreettisia, jotta niistä voitaisiin keskustella. Pelkkä abstrakti puhe ei riitä, tarvitaan tarinallistamista ja kuvallistamista.

Hyvä keino on yhdistää tulevaisuuden ennakointi ja tulevaisuuden tekeminen. Esimerkiksi fiktiivinen suunnittelu (design fiction) on keino mahdollisten tulevaisuuksien mahdollisimman konkreettiseksi suunnitteluksi kuviksi, tarinoiksi ja prototyypeiksi. Kyse voi olla myös scifi-henkisestä suunnittelusta (design science fiction), jossa nykyhetkestä käsin melkein mahdottomista asioistakin tehdään mahdollisia. Monet isotkin yritykset hyödyntävät nykyään tällaisia ajatusmalleja.

Jatkossa tulisi osata kytkeä toisiinsa paremmin tulevaisuuden aktiivinen ennakointi sekä tulevaisuuden aktiivinen luominen.

Tässä tehtävässä yhteissuunnittelulla (co-design) tai paremminkin yhteisön työtavaksi muutetulla yhteisöllisellä suunnittelulla tulisi olla suuri rooli. Miksi näin? Siksi, että ennakointi- ja muutoskyvykkyys on parhaimmillaan silloin, kun ihmiset tekevät keskenään jatkuvaa ja tiivistä yhteistyötä, jakavat huolia ja suunnittelevat uusia innovatiivisia ratkaisuja.

Tulevaisuustietoinen suunnittelu tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden ennakointia käytetään kaiken suunnittelun ja päätöksenteon peilinä. Se tarkoittaa, että strategioita ja suunnitelmia ei tehdä ilman tulevaisuuden ennakointia. Kun tätä työtä tehdään yhdessä ja yhteistyössä, turvallisuuden tunne lisääntyy. Me kaikki voimme siis lisätä itse omilla toimillamme hallittavuuden tunnetta. Tämä on jokaiselle meistä mahdollista.

Jatkuva yhteistyö ja yhteisöllinen suunnittelu lisää osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta.

Moninäkökulmaisuus, monialaisuus ja moniarvoisuus

Paras keino arvioida tulevaisuutta luotettavasti on mahdollisimman moniarvoinen, moninäkökulmainen ja monialainen arviointi yhdessä. Moniarvoinen, moniammattillinen ja moninäkökulmainen kehittäminen myös rikastaa kaikkien osallistujien osaamista tehokkaasti. Tällainen työ ulkona siiloista parantaa olennaisesti tiedon kulkua ja kehittää osaamista yksilö- ja ryhmätasolla. Yhteisöllinen suunnittelu lisää ennakointi- ja muutoskyvykkyyttä.

Ennakointi- ja muutoskyvykkyys syntyy ennen kaikkea jatkuvasta, moniarvoisesta, moninäkökulmaisesta ja monialaisesta arvioinnista ja suunnittelusta yhdessä. Samalla syntyy luottamusta tulevaisuuteen.

Aktiivinen seikkailu rajapinnoilla

Tulevaisuutta voidaan ottaa haltuun myös aktiivisella seikkailulla osaamisten rajapinnoilla. Kyseessä on tutustuminen tulevaisuuden maaperiin.

Avainasioita ovat serendipiteetti, kyky tehdä sattuman ohjaamia, odottamattomia löytöjä, sekä aktiivinen uusien osaamisten tunnistaminen ja konseptointi. Kenelle tahansa on voimaannuttavaa kuvitella moninäkökulmaisesti, mitä voisikaan tehdä tulevaisuudessa.

Tutkimusmatkailu uusilla, vielä tunnistamattomilla osaamisalueilla (antidisciplinary) on aktiivista tulevaisuuden haltuunottoa. Aktiivinen tulevaisuuden haltuunotto lisää turvallisuuden tunnetta.

Teksti Jari Koskinen ja Jari Kaivo-oja, kuva Jari Koskinen

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Ajatuksia turvallisuuden tunteesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s